Moskovan alue

Moskovan alue () on hallinnollinen alue Keski-Venäjällä maan pääkaupungin Moskovan ympärillä. Se rajoittuu koillisessa Jaroslavlin ja Vladimirin alueisiin, kaakossa Rjazanin alueeseen, etelässä Tulan ja Kalugan alueisiin, lännessä Smolenskin alueeseen ja luoteessa Tverin alueeseen. Moskovan kaupungin alue sijaitsee alueen keskellä ja on sen hallintokeskus, mutta on hallinnollisesti oma yksikkönsä.

Maantiede

Moskovan alueen länsiosa kuuluu Keski-Venäjän ylänköön ja itäosa Itä-Euroopan tasankoon. Alueen pinta-alasta on metsää 45 prosenttia ja vesistöjä kolme prosenttia. Alueen merkittävimmät joet ovat pohjoisrajaa sivuava Volga, alueen eteläosien poikki kulkeva Volgan sivujoki Oka ja alueen keskiosien kautta virtaava Okan haara Moskvajoki.

Väestö

Moskovan alue on väestöltään pääkaupungin jälkeen maan toiseksi suurin federaatiosubjekti eli hallinnollinen alue. Alueen asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 7 095 120 ja väestötiheys 154,05 asukasta neliökilometrillä. Kaupungistumisaste on korkea: asukkaista 80,1 prosenttia oli kaupunkilaisia eli asui kaupungeissa tai kaupunkimaisissa taajamissa. Alueen väestöstä noin puolet asuu Moskovan metropolialueella eli aivan pääkaupunkiseudun tuntumaan sijoittuvissa satelliittikaupungeissa.

Oheisissa taulukoissa on lueteltu Moskovan alueen yli 50 000 asukkaan kaupungit asukaslukuineen. Näiden kaupunkien sekä muidenkin Moskovan alueen kaupunkipiirikuntien ja piirikeskuksen sijainti käy ilmi seuraavasta kartasta.

Hallinnollinen jako

Moskovan alue jakaantuu 38 kaupunkipiirikuntaan sekä 36 piiriin, jotka jakaantuvat edelleen kaupunki- tai maalaiskuntiin. Alueella on yksi suljettu kaupunki (Krasnoznamensk) ja neljä suljettua kaupunkimaista taajamaa. Kaikkiaan alueella sijaitsee yhteensä 378 hallinnollis-alueellista paikkakuntaa (OKATO).

Kaupunkipiirikunnat

• Balašiha
• Bronnitsy
• Dzeržinski
• Dolgoprudnyi
• Domodedovo
• Dubna
• Elektrogorsk
• Elektrostal
• Frjazino
• Himki
• Ivantejevka
• Jubileinyi
• Klimovsk
• Kolomna
• Koroljov
• Kotelniki
• Krasnoarmeisk
• Krasnoznamensk (suljettu kaupunki)
• Lobnja
• Losino-Petrovski
• Lytkarino
• Molodjožnyi (suljettu taajama)
• Orehovo-Zujevo
• Podolsk
• Protvino
• Puštšino
• Reutov
• Rošal
• Serpuhov
• Tšernogolovka
• Tähtikaupunki (suljettu taajama)
• Vlasiha (suljettu taajama)
• Voshod (suljettu taajama)
• Železnodorožnyi
• Žukovski
• Zvenigorod

Piirit

• Dmitrovin piiri
• Istran piiri
• Jegorjevskin piiri
• Kaširan piiri
• Klinin piiri
• Kolomnan piiri
• Krasnogorskin piiri
• Leninin piiri
• Lotošinon piiri
• Luhovitsyn piiri
• Ljubertsyn piiri
• Možaiskin piiri
• Mytištšin piiri
• Naro-Fominskin piiri
• Noginskin piiri
• Odintsovon piiri
• Ozjoryn piiri
• Orehovo-Zujevon piiri
• Pavlovski Posadin piiri
• Podolskin piiri
• Puškinon piiri
• Ramenskojen piiri
• Ruzan piiri
• Šaturan piiri
• Šahovskajan piiri
• Sergijev Posadin piiri
• Serebrjanyje Prudyn piiri
• Serpuhovin piiri
• Štšolkovon piiri
• Solnetšnogorskin piiri
• Stupinon piiri
• Taldomin piiri
• Tšehovin piiri
• Volokolamskin piiri
• Voskresenskin piiri
• Zaraiskin piiri

Uskonto

Vuonna 2012 julkaistun laajan, Venäjän väestön uskonnollista vakaumusta kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Moskovan alueen asukkaista oli oman ilmoituksensa mukaan:

• 45 % ortodokseja (Venäjän ortodoksinen kirkko),
• 29 % jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei konkreettisesti tunnustanut mitään tiettyä uskontoa,
• 9 % ateisteja, ei usko jumalaan,
• 3 % kristittyjä, muttei ortodokseja, katolisia tai protestantteja,
• 2 % ortodokseja, muttei kuulu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eikä ole vanhauskoisia,
• 1 % islaminuskoisia, muttei sunneja eikä šiioja,
• 1 % luonnonvoimiin ja -jumaliin pohjautuvan perinneuskonnon kannattajia,
• 1 % sunnilaisen islaminuskon kannattajia,
• monia vanhauskoisia,
• monia šiialaisen islaminuskon kannattajia ja
• 1 % jotain muita.

Historia ja kulttuuriperintö

Moskovan alueen historia liittyy läheisesti Moskovan kaupungin historiaan. Alue on perustettu 14. tammikuuta 1929.