Irlanti

Cliffs of Moher

Irlanti (, ) on valtio, joka käsittää Irlannin saaren ja edustan pienemmät saaret, mutta ei kuitenkaan Irlannin saaren koillisosaa, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvaa Pohjois-Irlantia. Valtion kokonaispinta-ala on 70 273 km² ja sen väkiluku runsaat 5,1 miljoonaa. Se on ollut Euroopan unionin (aik. EEC) jäsen vuodesta 1973 alkaen. Irlannin pääkaupunki on itärannikolla sijaitseva Dublin.

Irlannin ilmasto on merellinen. Yli puolet sen pinta-alasta on laidunmaata ja alle kymmenen prosenttia metsää. Britannia hallitsi sitä lähes 800 vuoden ajan, kunnes maa saavutti vapaavaltion aseman 1921 ja itsenäistyi 1949. Vielä 1990-luvun alussa Irlanti oli yksi EU:n köyhimmistä maista, mutta vuosituhannen vaihteessa talouskasvu oli voimakasta. Tällöin Irlantia nimitettiin kelttiläiseksi tiikeriksi. Vuoden 2010 lopulla Irlannin pankit olivat pulassa ja maa tarvitsi EU:n apua.

Irlannin viralliset kielet ovat englanti ja iiri ja rahayksikkö on euro. Irlannin aiempi rahayksikkö oli Irlannin punta (1938–2002).

Vuonna 2019 Irlannin bruttokansantuote asukasta kohden oli IMF:n mukaan 80 481 Yhdysvaltain dollaria, joka oli maailman neljänneksi korkein. Viimeisen vuosikymmenen aikana Irlannin bruttokansantuote on kasvanut nopeasti, sillä kansainväliset suuryritykset ovat siirtäneet pääkonttorinsa sinne säästäkseen yritysverotuksessa. Irlannin yritysvero on 12,5 prosenttia. Vuonna 2015 se oli OECD-maiden matalin.

Maantiede

Irlannin valtion kokonaispinta-ala on 70 273 km².

Pinnanmuodot

Saari on alankoa, mutta sen halki kulkee matala keskivuoristo. Kukkuloiden välissä on järviä, ja ylävät nummet päättyvät usein rantajyrkänteisiin. Etelärannikolle ovat ominaisia leveäsuiset, suppilomaiset lahdet, itärannikko on laakea ja melko ehyt, kun taas länsirannikko on rikkonainen lukuisine saarineen ja lahtineen. Pinnanmuotoja leimaavat jääkausien tekemät harjut ja drumliinit. Irlannin korkein kohta on 1 038 metriä korkea Carrauntoohil ja kaksi muuta yli kilometrin huippua Macgillycuddy Reeks -vuorijonossa. Muita korkeita huippuja Irlannissa ovat muun muassa 952 metriä korkea Mount Brandon ja 925-metrinen Lugnaquilla.

Luonto ja luonnonsuojelu

Vuonna 2000 Irlannin maa-alasta 55 prosenttia oli laitumena, 7,2 prosenttia peltona, 2 prosenttia niittynä, 8,4 prosenttia metsää ja 15,8 prosenttia kosteikkoja. Kosteikoissa ja vesialueilla elää joukko harvinaisia eläin- ja kasvilajeja. Irlannissa on myös runsaasti harvinaisia sammal-, levä- ja jäkälälajeja sekä vesikovakuoriaisia ja maanilviäisiä.

Irlannissa elää 28 maanisäkäslajia, yli 400 lintulajia, 4 000 kasvilajia ja 12 000 hyönteislajia. Nisäkkäistä susi on kuollut alueellisesti sukupuuttoon, mustarotta on vaarantunut, ja kolme on silmälläpidettäviä: metsälepakko, saukko ja orava.

Irlannissa ei elä yhtään käärmelajia. Legendan mukaan Pyhä Patrick karkotti käärmeet saarelta 400-luvulla, mutta tosiasiassa syynä lienevät jääkauden aikaiset jäätiköt ja Irlannin Isossa-Britanniassa elävistä lähimmistä käärmelajeista erottavan Irlanninmeren kylmyys.

Kotkat olivat kadonneet sukupuuttoon, mutta sekä maa- että merikotkakantoja on elvytetty istutuksin, ja vuonna 2007 Donegalissa kuoriutui ensimmäinen maakotkan poikanen sataan vuoteen. Kotkia uhkaavat maanviljelijöiden käyttämät myrkkysyötit, jotka on tarkoitettu kettujen ja varisten torjuntaan.

Maassa on kuusi kansallispuistoa: Ballycroyn, Burrenin, Connemaran, Glenveaghin, Killarneyn ja Wicklowvuorten kansallispuisto.

Historia

Varhaiset vaiheet

Ensimmäiset asukkaat saapuivat Irlantiin 6 000 vuotta eaa. Noin 4 000 vuotta myöhemmin Etelä-Euroopasta tuli heimoja, jotka rakensivat suuria neoliittisia kivimonumentteja ja taidokkaita kultakoristeita. Pronssikautiset ihmiset, joita saapui seuraavan tuhannen vuoden aikana, tekivät taidokkaita kulta- ja pronssiesineitä ja aseita.

Kelttiläiset heimot saapuivat Irlantiin vuosien 600–150 eaa. aikana. Perimätiedon mukaan Pyhä Patrick saapui 432 jaa. ja käännytti irlantilaiset kristinuskoon.

Britannian valta

Englannin kuningaskunta valloitti Irlannin 1100-luvulla. Ensimmäiset valloittajat olivat normanneja. Henrik II nimitti poikansa Juhanan, myöhemmin Juhana Maaton, Irlannin lordiksi. Englantilaisten valta oli häilyväistä, ja yhteenotot paikallisten mahtimiesten kanssa tavallisia. Henrik VIII, Elisabet I ja Jaakko I yrittivät istuttaa protestanttista uskoa ja englantilaishenkisyyttä irlantilaisiin rohkaisemalla maahanmuuttoa ja takavarikoimalla katolilaisten maita protestanteille. Pohjois-Irlannin vastakkainasettelu alkoi tästä. Elisabet I:n aikana 1590-luvulla puhkesi ensimmäinen kapina, kun Hugh O'Neillin johtamat irlantilaiset taistelivat yhdeksän vuotta itsenäisyytensä puolesta. 50 vuotta myöhemmin katolisten ylimysten johtama Kilkennyn konfederaatio hallitsi parhaimmillaan kahta kolmasosaa saaresta. He vaativat täyttä autonomiaa, katolilaisille oikeuksia ja englantilaistamisen lopettamista. Kapina päättyi Englannin sisällissotaan, jossa irlantilaiset olivat Kaarle I:n puolella Oliver Cromwellia vastaan. Vuonna 1649 Cromwell kukisti irlantilaiset verisesti. Kapinan jälkeen alkoi sortokausi. Vuonna 1641 katolilaiset olivat omistaneet 60 prosenttia maasta, vuoteen 1776 mennessä osuus pieneni viiteen prosenttiin. 1700-luvun lopulla protestanttiset idealistit nousivat barrikadeille Amerikan itsenäisyyssodan innoittamina. Toiminta kukistettiin 1798. Britit yrittivät hillitä itsenäisyyshaaveita vuoden 1801 unionilailla, jolla personaaliunionin sijalle määriteltiin uusi valtio nimeltä Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.

Vuosina 1845–1852 Irlantia koetteli ankara nälänhätä, jonka aikana väkiluku putosi kahdeksasta viiteen miljoonaan ja maan länsiosat tyhjenivät lähes kokonaan. Irlannin menettämästä kolmesta miljoonasta asukkaasta yli miljoona menehtyi, loput muuttivat ulkomaille. Vuosisadan loppupuolella virisi nationalistinen henki. Irlannin sisäpoliittinen tilanne kärjistyi pääsiäiskapinaan 1916.

Itsenäisyyden aika

Vapaussota puhkesi 1919. Vuonna 1921 Irlanti ja Britannia sopivat aselevosta ja maan tulemisesta vapaavaltioksi. Täyden itsenäisyyden Irlanti saavutti Britannian antamalla Westminsterin säädöksellä 1931. Irlanti julistautui tasavallaksi 1948, erottautui Britannian kruunusta ja Brittiläisestä kansainyhteisöstä 1949 ja liittyi Euroopan talousyhteisöön vuonna 1973.

Vielä 1990-luvun alussa Irlanti oli yksi EU:n köyhimmistä maista. Liberaali talouspolitiikka, johon kuuluivat muun muassa alhainen yritysvero ja matalat palkat, sekä EU:n tuki koulutukseen ja infrastruktuuriin, saivat aikaan länsimaiden kovimman talouskasvun, ja 2000-luvulle tultaessa Irlanti oli nousemassa yhdeksi Euroopan varakkaimmista maista. Tämän vuosien 1995–2007 talouskasvun vuoksi maalle annettiin lempinimi ”kelttiläinen tiikeri”.

Maahan syntyi suuri asuntokupla, kun asuntojen hinnat nousivat 1997–2005 192 prosenttia. Samalla taloudellinen epätasa-arvoisuus nousi Yhdysvaltain jälkeen länsimaiden suurimmaksi.

Syksyllä 2008 brittiläisen Northern Rock -pankin kaatuessa Irlanti antoi talletuksille rajattomat vakuudet talletuspaon estämiseksi ja muualta paenneiden pääomien houkuttelemiseksi. Näin Irlanti otti itselleen noin 440 miljardin euron takausvastuut. Rajattoman takuun ajan umpeutuessa syyskuussa 2010 maan pankit alkoivat menettää lyhytaikaista rahoitusta satoja miljoonia euroja viikossa, vaikka takausohjelman umpeutumispäivää lykättiin kaksi kertaa. 18. marraskuuta 2010 Irlannin viranomaiset ilmoittivat maan tarvitsevan kymmenien miljardien eurojen tukirahoitusta pankkien ja valtion pitämiseksi pystyssä.

Irlannin talous on noussut syvästä talouskriisitä jopa yllättävän hyvin ja vuonna 2015 BKT:n kasvu oli 8 %.

Irlannin pääministerinä (Taoiseach) ovat toimineet vuosina 1997-2008 Bertie Ahern ja vuosina 2008-2011 Brian Cowen, jotka edustivat Fianna Fáil -puoluetta. Vuosina 2011-2017 pääministeri on ollut Enda Kenny ja vuodesta 2017 lähtien Leo Varadkar, jotka edustavat Fine Gael -puoluetta.

Helmikuussa 2020 pidettyjen parlamenttivaalien tulos oli historiallinen, sillä vasemmistolainen ja kansallismielinen Sinn Féin sai vaaleissa eniten ääniä. Mary Lou McDonaldin johtama Sinn Féin oli ollut aiemmin Irlannin tasavaltalaisarmeijan IRA:n poliittinen siipi. Keskustaoikeistolaiset Fine Gael ja Fianna Fáil olivat hallinneet Irlantia vuodesta 1922 saakka vuorotellen.Eniten paikkoja sai Micheál Martinin johtama Fianna Fáil: 160-paikkaiseen parlamenttiin 38 edustajaa. Sinn Féin kasvatti paikkamääränsä 37:ään, mikä oli 14 edustajaa enemmän kuin vuoden 2016 vaaleissa. Pääministeri Leo Varadkarin Fine Gael -puolue sai parlamenttiin 35 edustajaa. Sinn Féinin voiton suuruudesta kertoi jotain se, että puolueella oli vaaleissa vain 42 ehdokasta. Fine Gael -puolueen vähemmistöhallitus on ollut vallassa vuoden 2016 vaaleista alkaen, ja Fianna Fáil oli tukenut sitä oppositiosta. Molemmat menettivät parlamenttipaikkoja verrattuna edellisiin vaaleihin. Fine Gaelin edustajamäärä väheni 15:llä, ja Fianna Fáil menetti kuusi paikkaa. Irlannissa äänestäjä voi antaa ykkösäänen lisäksi useita toissijaisia ääniä eri puolueiden ehdokkaille. Sinn Féin sai eniten eli 24,5 prosenttia ykkösäänistä, Fianna Fáilin osuus oli 22,2 ja Fine Gaelin 20,9 prosenttia. Sinn Féinin mahdollisuuksia päästä ensimmäistä kertaa hallitusvastuuseen painoi menneisyys Irlannin tasavaltalaisarmeijan IRA:n poliittisena siipenä. Sekä Fine Gael että Fianna Fáil vakuuttivat ennen vaaleja, että ne eivät muodosta hallitusta Sinn Féinin kanssa.

Kesäkuussa 2020 Irlanti sai historiallisen hallituskokoonpanon, sillä uuden pääministerin Micheál Martinin johtamassa hallituksessa perinteiset kilpailijat Fianna Fáil ja Fine Gael olivat ensimmäistä kertaa hallituskumppaneita samassa hallituksessa. Koalitiossa niiden lisäksi oli mukana myös Vihreä puolue. Edellisen hallituksen pääministeri Leo Varadkar siirtyi varapääministeriksi, ja hallitussopimuksen mukaan hän ja pääministeri Martin vaihtavat paikkoja vuonna 2022.